Hoitotyö psykosiaaliset auttamismenetelmät

27.2 Hoitotyö psykosiaaliset auttamismenetelmät

Mielenterveys, mikä se on?

WHO:n määritelmäm mukaan terveys on täydellistä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, eikä vain sairauden puuttumista. Hyvä mielenterveys kantaa vastoinkäymisissä ja tukee arjessa selviytymisessä. Se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kansanterveyteen. (katso. http://matkittumieli.blogspot.fi/2017/02/4-tunti-psykososiaaliset.html?m=1)

Mielenterveyshoitotyön tasot:

Primaaritaso

• Voimavaroja tunnistava ja lisäävä toiminta
• Mielenterveyttä vahvistavaa työtä

Sekundaaritaso

• Tunnistaa mielenterveyttä uhkaavat tekijät, niiden torjuminen
• Tietoisuuden lisääminen ja näin ongelmien ehkäisy

Tertiaaritaso

• Kuntouttava työ, jo syntyneiden ongelmien tutkimus ja hoito
• Haittojen minimointi

Hoitosuhde:

Hoitosuhteen toivotaan olevan mahdollisimman antoisa potilaalle, se voi kestää yhdestä tapaamiskerrasta, pitempaa ja ajallisesti rajattuun prosessiin.

Kansainvälinen "Turpa kiinni" ote

• Perustuu potilaan ja hoitajan väliseen vuorovaikutukseen

Hoidollisen vuorovaikutus enemmän kuin tavallinen keskustelu

• Rajataan mistä puhutaan
• Tehdään analyyseja potilaasta sekä potilaan lähipiiristä
• potilaan hoitamista

Erilaisia potilasryhmiä:

Masentunut: Potilaaseen vaikea saada yhteyttä, vetäytynyt

Maaninen: Asiayhteyksistä karkaava, jatkuva puheen tulo

Psykoottinen: Pelokas, yleensä luottaa hoitajiin ja kokee olevansa "turvassa sairaalassa"

Aggressiivinen: "Takakireys"

Manipuloiva: Omaa toimintaansa kaikintavoin perusteleva, syyllistävä.

Hoitosuhteessa ilmenee:

Transferenssi: Tunteensiirto

• Potilas saattee siirtää läheisiinsä tunnettuja tunteita hoitajaansa kohtaan
• Tunne on potilaille tiedostamatonta
• Esiintyy sitä useammin mitä häiriintyneempi potilas on

Vastatransferenssi:

• Hoitajan tunteensiirto hoidettavaa kohtaan
• Potilas herättää hoitajassaan tunteita jotka hän liittää johonkin aikaisempaa ihmissuhteeseensa
• Hoitajan muistettava oma ammatillisuutensa

Täydentävät tunnereaktiot:

• Vaatii hoitajalta empatiakykyä
• Hoitajassa heräävät asialliset tunnereaktiot potilaan trensferensseihin
• Hoitajan pidettävä neutraalisuus

Distanssi:

• Hoitajan pitämä neutraali välimatka potilaaseen niin fyysisesti, psyykisesti ja sosiaalisesti
• Hoidollisesti perustellaan kuinka lähelle potilasta voidaan mennä

Vastarinta:

• Potilaan pyrkimys vastustaa muutosta ja siitä syntyvää ahdistusta, muutosta, pelkoa...
• Kipeiden aiheiden välttely
• Muutoksen pelko

Yhteenveto:
Potilaan ja hoitajan hoitosuhde ei saa koskaa syventyä liian henkilökohtaiseksi, jotta hoidon objektiivisuus ei kärsisi.
Hoitajan työnä on auttaa potilasta selviämään ongelmistaan, ei ratkaista niitä ja hoitajalta on löydyttävä kiinnostusta ja halua kohtaamaan hoitotilanteen erilaiset ongelmat.
Hoitajan tulisi muistaa aina oma ammatillisuus ja hoidon lopullinen ja ammatillinen luonne vaikka hoitotilanne olisikin voimaannuttava.


Lähteet:
http://www.spgy.org/koulutus/materiaalia/20081119koulutus/kohtaamisen-vastavuoroisuus-
transferenssi.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Transferenssi
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveysseura/organisaatio-ja-toiminta/strategia/mit%C3%A4-mielenterveys
http://matkittumieli.blogspot.fi/2017/02/4-tunti-psykososiaaliset.html?m=1
http://combiboilersleeds.com/keywords/mental-health-1.html

Kehityspsykologia

20.2 Kehityspsykologia

Kehityspsykologiassa kävimme läpi ihmisen kehitysaskeleita eri teorioiden pohjalta ja mikä on ominaista millekkin kehitysvaiheelle kunkin teorian mukaan. Nämä kehitysvaiheet oli lähtökohtaisesti jaoteltu ihmisen iän ja sukupuolen mukaan, seuraavaksi avaan enemmän näitä teorioita ja mikä on millekkin teorialle ominaista.

1.Havighurst "Kehitystehtävät" -1948

Havighurst on jaotellut ihmiselle erilaisia kehitystehtäviä eri ikäkausille, hänen mukaansa eri-ikäisiin ihmisiin kohdistuu erilaisia normatiivisia odotuksia joita hän kutsui kehitystehtäviksi. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen, Ruopila. 2014: 149). Kehitystehtävien läpikäynti ei tarvitse kaavamaista suorittamista, mutta jos jokin vaihe jää välistä voi se olla esteenä muiden kehitystehtävien suorittamiselle. Nämä kehitystehtävä eivät ole konkreettiasia tehtäviä joita ihmisen tulisi suorittaan vaan käsitteellisiä, esimerkiksi leikki-ikäisenä (2-6v) ihmisen minäkäsityksen kehittyminen (The Psychology Notes HQ. 2013). Havighurstin Kehitystehtävät ovat kulttuurisidonnaisia sillä sen mikä on "normaalia" riippuu hyvin paljon kulttuurista jossa ihminen elää, mutta hänen teoriansa on silti kattava ja voisin uskoa että hänen teoriastaan löytyy monia samaistumiskohtia kulttuurista riippumatta.

"Kehitystehtävien lähtökohdat:

1. Fyysisestä kehityksestä kumpuavat tehtävät: kävelyn opettelu, pidätyskyky, käyttäytyminen sukupuolen mukaan…
2. Henkilökohtaisten arvojen luomat tehtävät: ammatin valinta, ideologian rakennus…
3. Yhteiskunnan painostuksesta lähtevät tehtävät: lukemaan oppiminen, kunnon kansalaisuus…"

2.Levison "Siirtymät aikuiselämässä" -1978

Levisonin teoria ottaa erilaisen näkökulman aiheeseen, hänen teoriansa pohjautuu enemmän siihen mitä ihminen kokee eri aikuisuuden siirtymävaiheissa. Hänen mukaansa muutoksia tapahtuu ihmisessä seuraavissa asioissa:

• suhtautumisessa toisiin ihmisiin

• ajan kokemuksessa

• oman elämän kokemisessa turvalliseksi/uhatuksi

• itsensä kokeminen eläväksi/pysähtyneeksi

Siirtymät aikuisuudessa (Study.com)

Levisonin mukaan keskeistä eri kausien vaihtelussa on muuttunut kokemus ajasta, ikääntyville uudistuminen saattaa aiheuttaa muutosvaiheen, "ikäkausikriisi"

Lähtökohtaisesti Levisonin teoriaa voisi pitää "raakana" sillä hänen teoriassaa vanheneminen ei nähdä juuri kuin kriisinä jossa  tulevaisuus kuolee ja ovet sulkeutuvat. Tästä kriisistä ihminen voi selvitä joko kehittämällä itseään tai jähmettyä ja katkeroitua. 

3.Eriksonin kehitysteoria:

Viereisessä kuvaajassa näkuu Eriksonin teoria ihmisen kehityksestä ja minkälainen psyykkinen haaste ihmisellä on missäkin elämänvaiheessa. Eriksonin teoria on ihmiselle hyvin henkilökohtainen ja se miten ihminen selviytyy kustakin psyykkisestä haasteesta vaikuttaa hyvin paljon ihmisen tulevaa elämää. Esimerkiksi peruskoululaisen haasteena on oman identiteetin kehittäminen ja löytäminen. 

Ihmisen kehitys on monipuolinen ja monimuotoinen tapahtumakulku, se koostuu useista vaiheista ja tapahtumasarjoista mutta se kuvaa paljon myös jatkumoa. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen, Ruoppila. 2014:14).

4.Kiintymssuhdeteoria,

Kiintymissuhteen muodostaminen on vauvalle välttämätön, koska kiintymyssuhteen muodostaminen aikuiseen on välttämätön ei se tarvitse juuri virikkeitä, vauvan kiintymysprosessi on esiviritetty.. (Bowlbyn.1978). 
Äärimmäisissä tilanteissa lapsen ja hoivaajan välille ei synny kiintymyssuhdetta, sillä yleensä lapsen ja hoivaajan välille syntyy jonkinlainen kiintymyssuhde vaikkei se aina olisikaan myönteinen tai lapselle terve. Lapsi tottuu erilaisiin hoivakokemuksiin, mutta varhain syntyneet traumat ovat vahingollisia lapsen kehittyvälle keskushermostolle.

Kiintymyssuhteiden luokittelu perustuu Mary Ainsworthin havaintoihin ja niiden pohjalta kehitettyyn vieras tilanne -menetelmään (Strange Situation) (Ainsworth ym. 1978). Yhdessä tutkijatovereidensa kanssa Ainsworth esitteli kolme kiintymyssuhdekategoriaa, joista yksi arvioitiin turvalliseksi (kirjainsymboli B) ja kaksi turvattomiksi. 

Lähteet:
Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen, Ruoppila. Ihmisen psykologinen kehitys:2014
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94437.pdf
https://psychenet.wordpress.com/mielen-tutkimus-ja-hoito/kiintymyssuhdeteoria/
http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/13573/hse_ethesis_13573.pdf
https://www.psychologynoteshq.com/development-tasks/

Alustus mielenterveys- ja päihdehoitotyön kurssille

Rakas reissuvihko,

olemme Miika Murto ja Joona Lähteenmäki. Opiskelemme ammattikorkeakoulu Metropoliassa ensihoitajiksi. Tänään meillä alkoi uusi kurssi nimeltä Mielenterveys- ja päihdehoitotyö. Kurssi keskittyy edellä mainittujen potilasryhmien kohtaamiseen ja asianmukaiseen hoitotyöhön. Tavoitteina tällä kurssilla on muun muassa oppia mielenterveyshäiriöiden ja päihteiden vaikutusta ihmiseen ja tämän läheisiin sekä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan mielenterveys- ja päihdehoitotyötä. Lisäksi keskitytään myös akuuttiin hoitotyöhön sekä psykologiaan ja psykiatriaan. Tulemme kirjoittamaan eri teemoista omia julkaisuja, joissa reflektoimme oppimistamme olemassa olevaan lähdetietoihin ja omakohtaisiin kokemuksiin perustuen. Pyrimme myös linkittämään oppimiamme asioita ensihoidollisiin näkökulmiin.

Kurssimme alkoi orientaatiotunnilla, jossa kaksi opettajaamme esittäytyivät ja kävivät läpi kurssin yleiset asiat liittyen kurssin suoritukseen. Keskustelimme yleisesti mielenterveydestä ja sen häiriöistä ja määrittelimme mielenterveyden käsitettä.

Esille nousi seuraavia asioita:
- minäkuva ja sen eheys ja hyväksyvyys
- arjen ja elämän hallinta sekä mahdollinen perhe
- kulttuurinormit ja niiden vaikutus mielenterveyden määrittelyyn
- henkilön oma persoona ja tunnemaailma
- kaikkien kokema ajoittainen henkinen pahoinvointi vs pidempiaikainen masennus
- henkilön orientoituminen aikaan ja paikkaan

Terveisin,
Miika ja Joona
XOXO